Olen kärsinyt jo nuoruudestani lähtien nilkkojen nyrjähtämisistä ja löysästä tukirakenteesta. Osa ongelmasta on rakenneperäistä, osa tulee jalkapalloharrastuksestani tällien ja taklauksien kautta. Vuosikymmenten ajan nilkat ovat nyrjähdelleet ja nivelsiteet ovat venähtäneet lukemattomia kertoja. Käytin pitkään pronaatiotuettuja lenkkikenkiä, erilaisia tukipohjallisia sekä urheillessa nilkkatukia ja tukiteippauksia estääkseni nilkan nyrjähdyksiä. Nilkat sain niillä tuettua mutta liikkumisesta tuli vastaavasti jäykkää ja joskus jopa kömpelöäkin. Olin pitkään hyvin turhautunut tilanteeseen, koska jo fysioterapian ammattilaisena minun olisi pitänyt löytää itselleni jokin toimivampi ratkaisu.
Monien sattumusten kautta aloin tutustua paljasjalkajuoksun (barefoot running) filosofiaan sekä sen taustalla olevaan kehon biomekaniikan ymmärtämiseen. Ensimmäiseksi tajusin sen, että nilkkani ovat seistessä pronaatiossa mutta kävellessä ja juostessa paino siirtyykin sitten enemmän ulkoterälle. Jalkaterän lihasten toiminta oli heikkoa. Pronaatiotuetut lenkkikengät aiheuttivatkin niitä nyrjähdyksiä enemmän kuin estivät niitä. Tämän huomion jälkeen pronaatiokengät lensivät välittömästi roskiin. Samoin nilkkatuet ja pohjalliset jäivät kaapin pohjalle. Paljain jaloin liikkuessa ja juoksuaskelia ottaessani oivalsin sen, että en saanut päkiälle riittävästi painoa. En käyttänyt jalkaterääni, koska kehon paino tuli kantapäälle, nilkkanivel kiertyi liikeakselissa liikaa eikä päkiän käyttö siten aktivoitunut. Kun vielä toinen polveni tähystettiin rustokuluman takia, niin silloin tuli hyvä pohtia myös polven kuormitukseen helpotusta.
Opettelin viemään vartalon painopistettä eteenpäin ja lyhentämään askelpituuttani, ja kas, jalkaterän lihakset aktivoituivat automaattisesti. Askel ei voinut tulla enää kantapäälle. En kuitenkaan juossut lenkkejä paljain jaloin, vaan ostin ensimmäiset ilman iskunvaimennusta olevat paljasjalkakenkäni. Sukat pidän kuitenkin jalassa jalkojen hikoamisen takia, siten jalat eivät ole kylläkään paljaana. Ensimmäisten lenkkien jälkeen pohkeet tulivat kyllä kipeiksi, mutta se meni nopeasti ohi. En ole sen jälkeen enää vuosiin kärsinyt nilkkojen nyrjähtämisistä, jännetulehduksista, rasituskivuista tai lihasvammoista (lukuun ottamatta ikämiesten jalkapallossa saatuja vammoja, mutta se on lajista johtuvaa). Juoksen nykyisin 2-3 puolimaratonia vuosittain näillä paljasjalkakengillä. Enää en voisi kuvitella juoksevani normaaleilla lenkkareilla.
Tässä laadukas artikkeli, jossa löytyy tarkempaa tietoa paljasjalkajuoksun tekniikasta:
https://sla–ry-fi-bin.directo.fi/@Bin/9bafa0c534dbc75bac22b1822694784a/1501433628/application/pdf/203028/paljasjalkajuoksu.pdf
Suosikkikenkäni, kevyet ja mukavat. Pohjan paksuus 4 mm.
Olen siis jo useita vuosia juossut ilman iskuvaimennettuja juoksukenkiä. Kokemus omalta kohdaltani on vain ja ainoastaan erinomainen. Toki juoksutekniikkaa piti muuttaa niin, että se on kehon ergonomian käytön kannalta tarkoituksenmukaista. Jalkapohjan aistituntemus sekä alaraajojen lihastoiminta on lisääntynyt huomattavasti. Juoksemisesta on tullut nyt aina hyvä fiilis. Nilkat ei enää nyrjähdä, koska nilkkanivelen kierto on minimoitunut eikä kehon paino mene enää kantapäälle ja ulkoterälle. Pelko juoksemisesta on poistunut, jalkaterän lihakset auttavat nyt stabiloimaan juoksuaskelet vakaaksi. Polviniveleen ei tule myöskään kiertoa eikä se siten rasitu juostessa.
Näissä on vettä hylkivä pinta. Pohjan paksuus 2 mm.
Olen suosittelut monille tätä luonnonmukaisinta mallia oppia tuntemaan paljain jaloin omat jalat ja niiden lihakset. Toiminnallista harjoittelua on hyvä opetella kyykistyessä, kävellessä, juostessa ja hyppiessä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ihmisen fyysinen rappeutuminen alkaa jalkaterän lihasten käyttämättömyydestä. Sillä on seurauksia aina kokonaisryhtiin asti. En kuitenkaan väitä, että paljasjalkajuoksun ideologia soveltuu kaikille, sillä kehon rakenteissa on jokaisella omat eroavaisuudet. On olemassa näyttöä myös siltä, että kaupallisessa markkinoinnissa olevat pohjalliset, kengät, tuet yms. saattavatkin ylläpitää tai jopa lisätä alaraajojen vammoja ja oireita.
Tästä artikkelista löytyy kansainvälisesti kerättyä tieteellisesti tutkittua tietoa paljasjalkajuoksemisesta ja alaraajaoireiden yhteydestä:
https://www.painscience.com/articles/barefoot-running.ph
Täältä voit lukea paljasjalkajuoksusta eri asiantuntijoiden mielipiteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/07/nain-aloitat-paljasjalkajuoksun