Elämme poikkeuksellisia aikoja. Koronaepidemia ja sen vuoksi tehdyt muutokset yhteiskuntamme toimintaan yllättivät meidät kaikki. Ihmiset viettävät tällä hetkellä paljon aikaa kotonaan, sisätiloissa. Media syöttää uutisia koronaviruksesta, sen leviämisestä, riskitekijöistä, kuolleiden määristä, hygieniatarvikepulasta. Some-kanavista on vaikea löytää mitään positiivista koronakirjoitusten seasta.

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, miten kehosi reagoi jatkuvaan uutistulvaan, jota sävyttää pelko, uhka, vaara ja turvattomuudentunne? Koronauutisointi kertoo näkymättömästä asiasta, joka vaikuttaa meihin kaikkiin jollakin lailla, mutta johon emme pysty juurikaan itse vaikuttamaan. Joudumme olemaan kotonamme ja minimoimaan sosiaaliset kontaktimme, elämään pelossa ja huolehtimaan läheisistämme.

Kun seuraavan kerran päivität uutisjanoasi jostain mediasta, pysähdy hetkeksi. Pysähdy ja tiedosta, mitä kehossasi tapahtuu, miten kehosi reagoi. Pelko, uhka, vaara ja turvattomuudentunne aktivoivat sympaattista hermostoamme eli ”taistele tai pakene” -reaktioitamme.

Saatat tunnistaa, että kehosi jännittyy, hartiat nousevat korvia kohti, puret hampaitasi yhteen tai kätesi menevät nyrkkiin. Hengityksesi saattaa muuttua pinnallisemmaksi ja nopeammaksi. Käsiäsi tai jalkojasi saattaa alkaa paleltamaan, kun ääreisverenkiertosi heikkenee. Olosi saattaa muuttua levottomaksi ja mieli rauhattomaksi. Ahdistaa. On vaikea rentoutua. Uni häiriintyy. Tulee tarve selata vielä enemmän uutisia ja some-kanavia, tietää vielä enemmän. Tulee tarve huolehtia perustarpeista, kuten hamstrata vessapaperia ja säilykkeitä. Varmuuden vuoksi.

Tiesitkö, että turvattomuudentunne ja pelot usein myös voimistavat kipujen kokemista?

Jos tunnistit itsestäsi joitain edellä mainittuja reaktioita, mieti, miten voisit vähentää uutistulvaa. Onko pakko tietää ajankohtaiset kuolin- ja levinneisyysluvut? Pidä kokonaan uutisvapaita päiviä tai rajoita uutisia vain yhteen kertaan päivästä. Uutisten katsomisen jälkeen ota rutiiniksi jokin palauttava toiminta, joka rauhoittaa oloa ja tuottaa jonkinlaista nautintoa. Itse en ole koskaan aiemmin nauranut niin paljon höpsöille koira- tai kissavideoille, kuin koronaepidemian aikana. Ja luontoon kaipaan joka päivä rauhallisille kävelylenkeille.

Voit kokeilla myös seuraavia keinoja:

1. Tee ympäristösi mahdollisimman turvallisen tuntuiseksi. Ota esille vanha nalle tai muita tavaroita, joissa on sinulle hyviä muistoja ja tuttuja tuoksuja (voit ruokkia turvallisuudentunnetta kaikkien aistien kautta). Ota videopuhelu tärkeän läheisesi kanssa (sosiaaliset kontaktit ovat yksi perustarpeistamme).
2. Vahvista kehosi rajoja. Kääri itsesi maton sisään rullalle, kuten vauvat kääritään tiiviiseen kapaloon, tai tee esim. lasten kanssa ”ihmishampurilainen”. Taputtele kehosi läpi kauttaaltaan.
3. Kosketa itseäsi tai tule kosketetuksi. Silittele ja sivele lempeästi koko kehosi. Voit myös kokeilla, miltä esim. pumpuli, villasukka tai pehmolelu tuntuu ihollasi. Aisti, mitä tunnet ja miten kehosi reagoi kosketukseen. Yhdistä kosketukseen kannustavaa puhetta itsellesi, kuten ”kyllä se siitä” tai ”olen turvassa”.
4. Maadoita ja juurruta itseäsi alustaan. Tömistele jalkoja ja pomputa kantapäitä seisoessasi. Pyörittele pieniä piikkipalloja jalkapohjiesi alla. Kuvittele, että jalkasi kasvattavat vahvat juuret lattian läpi. Aisti, miltä lattia tai matto tuntuu jalkojesi alla. Tunne ja tiedosta jalkasi.
5. Rauhoita ja syvennä hengitystäsi erilaisilla mielikuvilla. Voit esimerkiksi kuvitella itsesi jollekin ihanalle hiekkarannalle seisomaan lämpöiseen rantaveteen. Katselet rantaa kohti ja tunnet lämpöisen veden jaloissasi ja hiekan jalkojesi alla. Aina kun hengität sisään, aalto lipuu rantaan. Kun hengität ulos, aalto vetäytyy rauhallisesti takaisin merelle. Anna hengityksen mennä lantioosi ja alavatsaasi asti.

Tsemppiä meille kaikille tässä poikkeuksellisessa tilanteessa!

Annika Uutela