Jatkuva väsymys on vakava terveysuhka kaikille työikäisille

Huolestuttavan moni työikäinen suomalainen nukkuu tutkimusten mukaan huonosti. Yksi yleinen syy tähän on jatkuvan työstressin aiheuttama kuormitustila.

Suomessa tehdyn epidemiologisen tutkimuksen mukaan unettomuus on Suomessa jopa kaksi kertaa yleisempi kuin saman ikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla ihmisillä kuin samalla menetelmällä tehdyissä tutkimuksissa esimerkiksi Ranskassa, Englannissa, Saksassa ja Italiassa. Kaikkiaan arviolta miljoonalla suomalaisella on oireita unettomuudesta tai jostakin muusta unihäiriöstä.

Pitkittyneeseen väsymykseen ja ylikuormitustilaan ajautuminen ei siis ole tänä päivänä mikään poikkeus. Jatkuva arjen suorittaminen, huoliajattelu sekä vastuutekijät heikentävät elämänlaatua ja ylläpitävät jatkuvaa väsymystä.

Elimistö ei rauhoitu edes nukkuessa

Unihäiriöiden taustalla voi olla sairaus, mutta useimmiten pitkäkestoinen unettomuus saa alkunsa elämäntilanteiden muutoksista, elämäntavoista ja stressistä.

Tutkimuksissa unettomuudella on todettu olevan yhteys myös lapsuuden ajan traumaattisiin tapahtumiin, kuten perheessä koettuun väkivaltaan, jommankumman vanhemman alkoholismiin, taloudellisiin vaikeuksiin ja niin edelleen. Myös työstressi ja epäsäännölliset työajat voivat olla syynä huonolaatuiseen yöuneen.

Terveystieteiden maisteri, psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti Mikko Patovirta vertaa ihmiskehon autonomista hermostoa tietokoneen käyttöjärjestelmään.

– Fysiologisella tasolla ylikuormituksesta voidaan puhua eräänlaisena käyttöjärjestelmäongelmana. Jatkuva ylikuormitus kiihdyttää sympaattisen hermoston usein toistuvaan ylivireystilaan, jolloin koko autonomisen hermoston säätely häiriintyy.Rasituksesta palautuminen vaikeutuu, unihäiriöt lisääntyvät ja rentoutuminen on hankalaa, hän kuvailee.

Kun sympaattinen hermosto käy pitkään ylikierroksilla, kuluttaa se elimistöä ja aiheuttaa toimintahäiriöitä. Seurauksena parasympaattisen hermoston tuottaman kortisolin myötä ihminen väsähtää ja ajautuu alivireystilaan.

– Kaikki toiminta tuntuu raskaalta, aloitekyky heikkenee ja yksinkertaisimpienkin asioiden tekeminen on vaikeaa. Pitkäkestoisessa unettomuushäiriöissä aivot ovat päivällä alivireiset ja yöllä taas ylivireiset, Patovirta selittää.

Hänellä on neljä konkreettista neuvoa, joilla kroonista väsymystä voi lähteä torjumaan.

1. Hallitse elämääsi, hallitset hermostoasi

Perinteiset rentoutusharjoitukset voivat auttaa ali- ja alivireyden säätelyn tasapainottamisessa. Kokeile esimerkiksi jännitys-rentoutus-menetelmää, jossa kehon eri osia ensin jännitetään 10-20 sekunnin ajan, ja sen jälkeen rentoutetaan hallitusti.

– Myös tiedostetun hengityksen ja keskitettyjen liikkeiden yhdistelmät korjaavat hermoston toimintaa. Tärkeinä tukikeinoina on lisäksi tasapainoinen elämänrytmi, Patovirta muistuttaa.

2. Varaa riittävästi aikaa nukkumiseen

Lukuisten tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista tarvitsee 7-8 tuntia yöunta.Jotkut voivat pärjätä alle 6 tunnilla, mutta toisaalta taas jotkut tarvitsevat yli 9 tuntia yöunta. Patovirta kehottaa varaamaan vuoteessaoloaikaa yhdeksän tuntia vuorokaudessa.

– Rauhoittavat iltarutiinit tulisi aloittaa 1-2 tuntia ennen nukkumaan menoa.Täydestä vauhdista sänkyyn kiilaava ei pysty rakentamaan hyvää yöelämää, hän lisää.

3. Hanki oikeanlainen patja ja tyyny

Myös hyvällä nukkumisergonomialla voi vaikuttaa tasapainottavasti autonomiseen hermostoon. Tempur-patja ja -tyyny muotoutuvat kehon lämmön ja painon vaikutuksesta ja tarjoavat merkittävästi enemmän tukipintaa kuin tavallinen joustinpatja.

Lämmön mukaan muotoutuvassa sängyssä kehoon kohdistuva pistekohtainen painerasitus vähenee, jolloin pintaverenkierto paranee ja vartalo on fysiologisessa asennossa laajemmalla tukipinnalla. Uni on syvempää kuin tavallisella patjalla, jolloin myös hengitys syvenee, keho rentoutuu ja nukkuja liikehtii vähemmän yön aikana. Myöskään lihasjännityksiä ei pääse syntymään samalla tavalla.

Hyvän nukkumisergonomian yksi tehtävä on myös turvata optimaalinen nukahtamisaika. Normaali nukahtamisviive on noin 10-30 minuuttia, mutta jos alusta on epäsopiva eikä unipaine riitä, voi paras mahdollinen nukahtamisaika mennä ohitse.

– Stressin on huomattu olevan yhteydessä nukahtamisvaikeuksiin.Ylikuormittuneen henkilön kannattaakin huolehtia nukkumisergonomiasta jo tärkeän nukahtamisvaiheen takia, Patovirta selittää.

4. Ota asiantuntija avuksi

Yksilöllinen kokemus patjasta ja tyynystä ovat tärkeitä. Fysiologisesti keholle sopiva alusta saa aikaan miellyttävän nukkumiskokemuksen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kehomme ei ole lahjomaton.

– Jos on nukkunut pitkään epäergonomisessa asennossa, saattaa väärä asento saattaa tuntua vartalolle normaalina. Tämän takia asiantunteva myyjä on tärkeä apu patjakaupoilla, Patovirta muistuttaa.

Lähteet:

Haastattelu: TtM, fysioterapeutti Mikko Patovirta

Haastattelu: Fysioterapeutti Pasi Koistinen

Markku Partinen, Unikoulu aikuisille -kirja.

Artikkeli on julkaistu Iltalehdessä 6.11.2018 (linkki).

 

Valikko