Fysioterapiaan asiakkaat hakeutuvat yleensä ahdistuneisuuteen liittyvien fyysisten oireiden takia. Fysioterapiassa etsitään yhdessä asiakkaan kanssa keinoja rauhoittaa pauhaavaa mieltä ja levotonta kehoa liikkeen ja kehontuntemusten tunnistamisen ja nimeämisen kautta.
Kehollisten tuntemusten löytäminen voi olla alkuun hyvin vaikeaa ja tilaan asettuminen ja rauhoittuminen jopa mahdotonta. Rentoutuminen on yleensä alkuun mahdotonta, jolloin liikkeelle lähdetään jännittyneisyyden säätelyn harjoituksista. Harjoitteet valitaan siihen hetkeen ja olotilaan sopiviksi ja niiden kanssa edetään asteittain asiakkaan tahdissa antaen riittävästi aikaa. Harjoittelussa yhdistyy erilasia liikkeitä, hengitys- ja rentoutusharjoitteita.
Nämä ovat keinoja, joilla voimme lisätä parasympaattisen hermoston eli elimistömme ”jarrujen” aktiivisuutta. Tämä on vastapainoa virittyneelle kehomielelle, jolloin asteittain meidän on jälleen helpompi asettua kehoomme. ”Sen fysioterapiaprosessin aikana mä opin löytämään mun jalat ja juurruttamaan itseäni. En olisi ikinä uskonut, miten se voi rauhoittaa mua niin paljon. Mä en enää pelkää sitä ahdistusta, koska mä seison nyt omilla jaloillani, eikä se vie mua mennessä.”
Miten ahdistuneisuus ja fysioterapeuttinen harjoittelu liittyvät yhteen? ”Mua puristaa rinnasta! Tuntuu, että ajatukset pyörittää samaa negatiivista sisäistä levyä. Olo on levoton, en saa mistään kiinni, en pysty keskittymään mihinkään. Tuntuu, että en saa happea, mulla on pala kurkussa ja rintaa painaa, ikään kuin joku kiristäisi vannetta mun rintakehän ympärillä. Kaikki lihakset on äärimmilleen jännittyneet. Jalat tuntuu huteralta ja päätä särkee.
En saa nukuttua vaikka väsyttää todella paljon, käyn kierroksilla illalla.” Ahdistus on yksi elämäämme kuuluvista normaaleista tunteista. Ahdistuksen muuttuessa voimakkaaksi tai pitkittyneeksi tilaksi, se kuitenkin alkaa enemmänkin haitata arkielämää. Ahdistusta kuvataan usein tunnemöykyksi, josta ei saa kiinni. Jokin ahdistaa, mutta ei saada kiinni siitä mikä sen aikaansaa tai mitä muita tunteita sen taustalla on.
Ahdistuneisuus ja pelko liittyvät toisiinsa, sillä ahdistuneisuuden taustalla on merkittävästi lisääntynyt huolestuneisuus. Ahdistuneisuuteen liittyvät oireet ovat tyypillisesti fyysisiä. Huoli ja pelko aikaansaavat autonomisen hermoston sympaattisen hermoston aktivoitumisen. Kehomme pyrkii viestimään meille mahdollisesta vaaran uhasta ja elimistö ylläpitää jatkuvaa toimintavalmiutta. ”Mä stressaan sitä koko ajan, se sama asia pyörii vaan koko ajan mielessä.
En voi lopettaa murehtimista, pyöritän päässä kauhuskenaarioita siitä, miten asiat voisi mennä pieleen. Ajattelen, etten pysty siihen. Samalla mua pelottaa todella paljon mun terveys, onko mussa jotain vakavasti vialla? Rytmihäiriöitä nyt ainakin tai joku sydänvika, ellei jopa syöpä. Mietin koko ajan, että mun ois pitänyt tehdä sille jotain. Tuntuu, etten jaksa keskittyä mihinkään. Murehdin koko ajan mitä ne mun työkaveritkin ajattelee musta. Pelkään epäonnistumista.”
Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto säätelee verenkiertoelimien, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virstaelinten toimintoja. Sen sympaattisen osa toimii meillä kaasun tavoin lisäten stressaavassa tilanteessa tai fyysisen rasituksen aikana elimistön suorituskykyä. Ahdistuneisuushäiriöön liittyvät keholliset oireet selittyvät juuri autonomisen hermoston sympaattisen hermoston aktivoitumisen kautta. Ahdistuneena saatamme tuntea fyysisiä reaktioita kuten sydämen sykkeen tihentymistä, käsien vapinaa, hikoilua, suun kuivumista ja lihasten jännitystä.
Ahdistuneena huomaamme herkemmin ympäristön negatiiviset tai uhkaavat kohteet sekä tulkitsemme asioita ja tilanteita negatiivisten lasien läpi. ”Siellä fysioterapiassa se fysioterapeutti kuunteli tyynesti, kun mä kerroin kaikista mun oireista ja ongelmista. Ei se lähtenyt mua arvostelemaan tai paasaamaan, miten huono ryhti mulla on tai miten mun pitäs pudottaa painoa. Se kysy multa, mistä mä itse ajattelen mun niskahartiaseudun jatkuvan lihasjännityksen johtuvan ja oonko ajatellut sen olevan yhteydessä mun niskakipuun ja päänsärkyihin. Kyllähän mä itsekin olin jollain tasolla tajunnut aina jännittäväni hartioita, ikään kuin pidin itseni kasassa. En ollut tajunnut et sitä jännitystä vois lähtee purkaa jollain muullakin tapaa kuin niillä venytyksillä. En mä ollut koskaan aikaisemmin tajunnut, miten se ahdistus aikaan saa mussa niitä mun fyysisiä oireita. Nyt kun mä ymmärrän mistä ne johtuu, mun on paljon helpompi selvitä niistä hankalista hetkistä.”
Fysioterapeutti Marjaana Haverinen / Bodymind Pasila
Lainausmerkeissä olevat tekstit asiakkaan kommentteja