Psykofyysisen fysioterapian vaikuttavuudesta ja saaduista hyödyistä on saatavissa paljon asiakaspalautetta, mutta puolueeton selvityskin on tehty Kelan tutkimuksen toimesta v. 2106. Ulla Härkönen, Minna Muhonen, Kaija Matinheikki-Kokko ja Salla Sipari tekemä tutkimusjulkaisu on nimeltään Psykofyysinen fysioterapia kuntoutusmuotona – Kuntoutuksen vaikutukset ja hyödyt asiakas- ja ammattilaiskokemusten sekä kirjallisuuskatsauksen valossa
Julkaisussa on kattavasti käyty läpi psykofyysisen kuntoutuksen vaikutukset ja hyödyt, huomioon ottaen myös alan kirjallisuuskatsaus. Huomionarvoista on, että tutkimuksia tulee vuosittain alaltamme koko ajan enemmän, joten tilanne on jo muutaman vuoden vanha. Jos ei jaksa lukea koko selvitystä, niin olemme koonneet tähän ydinasiat tekijöiden yhteenvedosta ja vaikuttavuuden arvioinnista.
Tässä selvityksessä psykofyysisen fysioterapian vaikuttavuudesta todetaan: ”Asiakas-, asiantuntija- ja kirjallisuusaineisto tarjoavat evidenssiä siitä, että psykofyysisellä fysioterapialla voidaan kohentaa kuntoutusasiakkaiden toimintakykyä, terveyttä ja elämänlaatua. Arviointi kohdistui niin asiakaskokemuksiin kuin koettuihin ammatillisiin käytäntöihin ja psykofyysisen terapiatutkimuksen tieteellisen käytännön tuloksiin interventioiden vaikutta- vuudesta. Nämä eri näkökulmat tarjoavat samansuuntaisen, toisiaan täydentävän informatiivisen kokonaiskuvan psykofyysisen fysioterapian hyödyistä.” (Kela 2016, 39)
Yleisesti hyväksytystä kuntoutuskäytännöstä psykofyysisen fysioterapian osalta todetaan: ”Yleisesti hyväksytyksi kuntoutuskäytännöksi katsotaan jo vakiintunut kuntoutuskäytäntö, joka on perusteltu joko kokemusperäisesti tai tieteellisin vaikuttavuustiedoin. Tässä mielessä psykofyysistä fysioterapiaa voidaan pitää jo vakiintuneena kuntoutuskäytäntönä. Kokemusperäistä tietoa on jo runsaasti olemassa ja tieteellistä näyttöä kasvavassa määrin.” (Kela 2016, 43)
Kokonaisuudessaan katsauksessa korostetaan painotettua näkökulmaa myös kuntoutuksessa käytettävää ICF-luokitusta: ”Psykofyysisessä fysioterapiassa liikkeen terapeuttinen funktio ei laajemmin ymmärrettynä rajoitu kapeasti vain fyysisen toimintakyvyn kehittämisen osa-alueelle esimerkiksi ICF- luokituksessa kehon rakenteiden ja toiminnan sekä suoritusten tasolle. Liikettä voidaan hyodyntää myös asiakkaan itseymmärrystä ja itsesäätelyä lisäävänä tekijänä. Näin ymmärrettynä psykofyysisessä fysioterapiassa huomioidaan paremmin myös ICF-luokituksen yksilö- ja ympäristötekijöiden sekä osallistumisen osa-alueet.” (Kela 2016.,44)
Koko julkaisu on luettavissa täältä: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164282/Tyopapereita97.pdf?sequence=1